VÄLIVUOSISUUNNITELMIEN ROMUTUS

Muistaako joku vielä sen pikkuruisen postauksen, jonka tein alkukuusta, ja jonka otsikkona komeili mahtipontinen ”Tältäkö maailmani näyttää ensi syksynä?”. (Saa sanoa hep jos muistaa.) Tällä hetkellä nimittäin kovasti vaikuttaa siltä, että pääsykoereissu, johon tuo postaus liittyi, poiki sen verran hyvät tulokset, että Jyväskylään muutto olisi sitten meikäläisellä edessä elokuussa.

Hupsista. Mites tässä näin kävi? Mullahan oli jo huippusuunnitelmat välivuodenkin varalle!

Nyt näyttää kuitenkin siltä, etten pääse maailmanympärysmatkalle, en töihin lontoolaiseen eläintarhaan, en vuodeksi kirjoittamaan romaaniani ulkomaille, en opiskelemaan meikkitaiteilijaksi enkä avoimeen yliopistoon opiskelemaan englantia.

Sen sijaan saan sisustaa oman kodin, ripustaa verhot ikkunoihin ja sytytellä kynttilöitä syksyn hämärtyessä talveksi. Saan alkaa väsätä artikkeleita aikakausilehtiin, pähkäillä sivuaineita (joita tällä hetkellä listassa on 11), esitellä itseni kymmenille ja kymmenille uusille ihmisille. Saan pitää tupaantuliaiset, saan siirtää kirjakokoelmaani kolme tuntia nykyisestä majapaikasta koilliseen ja varata pyykkituvan pestäkseni alusvaatteeni ainakin kerran kuukaudessa. Saan alkaa laskeskella rahoja, että riittäisivät uuteen ruokavaliooni, joka mitä luultavimmin tulee sisältämään paljon makaroonia, nuudeleita ja halpoja säilykkeitä.

Ihanaa ja kamalaa samanaikaisesti. Enimmäkseen kuitenkin vain ihanaa.

(Varsinkin kun tänään tuli tieto, että yksi parhaista kavereista pääsi samaan kaupunkiin opiskelemaan!)