Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun tajusin, että ensimmäinen vuosi yliopistossa on melkein ohi. Vielä enemmän pahoitin
mieleni siinä vaiheessa, kun tajusin, että tosi moni ystävä, johon olen täällä
Jyväskylässä tutustunut, saattaakin olla jossain ihan muualla kuin täällä ensi
syksynä. Liian moni on vaihtamassa opiskelukaupunkia tai lähdössä
vaihtoon. Ärsyttää. Yhdestäkään ystävästä en haluaisi päästää irti. Vaikka
ensi syksy varmasti tuokin uusia tuttavuuksia (ja odotan jo, että pääsen
tutustumaan journalistiikan uusiin fukseihin), olen niin onnettoman huono
pitämään ihmisiin yhteyttä, etten haluaisi kenenkään lähtevän kauas.
Kesä on jo tulossa kovaa vauhtia. Pitäisi yrittää nauttia
jokaisesta hetkestä, jonka vielä voi viettää ihmisten kanssa, ennen neljän
kuukauden kesätyörupeamaa Forssan Lehdessä. Pitäisi palauttaa rästitehtävät. Pitäisi lukea kaksi tenttikirjaa ja osallistua e-tenttiin. Pitäisi pakata kämpän tavarat muuttolaatikoihin. Pitäisi
juhlistaa vappua ensimmäistä kertaa lakki päässä. Pitäisi perehtyä kunnallisen
päätöksenteon kiemuroihin. Pitäisi hakea sivuaineoikeus kirjallisuuteen. Kaikkeen
tähän on aikaa vain vähän yli viikko. Paniikkiahdistushelvetti.
Aika pakenee. Tekisi mieli tehdä
hätäjarrutus ja pysäyttää elämä tähän. Neljä kuukautta tuntuu liian pitkältä
ajalta olla poissa Jyväskylästä. Onneksi Forssasta ja Hämeenlinnastakin taitaa
saada Nutellaa. Se auttaa vähän.
Tästä vuodesta on jo kulunut kolmasosa. Seuraavan kolmasosan
vietän hankkien journalistista työkokemusta. Viimeisen kolmasosan vietän taas
journalistiikkaa lukien (ja toivottavasti sivuaineenani on kirjallisuus!). Ensi
vuoden keväänä suuntaan Maltalle opiskelijavaihtoon. Tavallaan tuntuu, että
sehän on jo ihan kohta – toisaalta siihen tuntuu olevan ikuisuus. En tiedä
kumpi on parempi.
Meidän piti televisiojournalismin kurssilla kuvata uutinen luovasti. Mun uutisaiheeni oli yliopiston valitusviikot, jotka järjestetään kerran vuodessa ja joiden aikana opiskelijoilta kerätään kriittistä palautetta yliopiston toimintaan, opiskelijan arjen palveluihin ja kaikkiin muihun opiskelijan mieltä painaviin juttuihin liittyen. Koska tän videon sisällöt ja tunnelmat liitty olennaisesti tän postauksen teemaan, ajattelin jakaa tämän tässä.
Meidän piti televisiojournalismin kurssilla kuvata uutinen luovasti. Mun uutisaiheeni oli yliopiston valitusviikot, jotka järjestetään kerran vuodessa ja joiden aikana opiskelijoilta kerätään kriittistä palautetta yliopiston toimintaan, opiskelijan arjen palveluihin ja kaikkiin muihun opiskelijan mieltä painaviin juttuihin liittyen. Koska tän videon sisällöt ja tunnelmat liitty olennaisesti tän postauksen teemaan, ajattelin jakaa tämän tässä.
P.S. En muuten oikeasti ärsyynny selfieitä ottavista ihmisistä - olen itsekin yksi heistä. Mulla vaan sattui olemaan sopivaa kuvamateriaalia, enkä jaksanut lähteä kuvailemaan uutta ja päätin sovittaa uuden tekstin vanhoihin kuviin.
P.P.S. Tänään ei onneksi enää satanut lunta, mutta viikko sitten torstaina, jolloin kuvailin noita bussikohtauksia, satoi. Toivottavasti vappuna laulaisivat linnut.
Lohdutukseksi voin kertoa että Forssan Salesta, S-Marketista, Prismasta, Cittarista ja Lidlistä saa Nutella ja jos kaupat ei ole auki niin mulla on aina purkillinen hyllyssä ;)
VastaaPoistaJes, parhautta! :D Ehkä mä kestän kesän niillä nurkilla jotenkuten!
PoistaKyllä minä niin mieleni pahoitin, kun hyvin syvällisesti pohdittuani en keksinyt mikä on mielensäpahoittajan vastakohta.. mielensähyvittäjä? mielensäiloittaja? mielensäepäpahoittaja? mielensä-kaikki-on-ok-ttaja?!
VastaaPoista