ETUSIVU KUKA? YHTEYDET
ETUSIVU
KUKA?
AIHEET
MATKAT
YHTEYDET

5. tammikuuta 2017

TOIVOMUKSIA VUODELLE 2017


Hei, ystäväni, mukavaa, kun ehdit vihdoin tänne. Saavuit pimeän turvin, valojen välkkeessä, jään kuorruttamaan yhteiskuntaan. Kuljit ihmisten selkien takaa juuri silloin, kun he huusivat toisilleen toivotuksia, suikkailivat suukkoja suupieliin ja kilistelivät lasejaan. Minut sinä sivuutit juuri, kun olin kokoontunut ystävien kanssa lautapelin ääreen. Silitit tukkaani, hymyilit hellästi kuin lapselle, mutta minä en huomannut sinua vielä silloin. Vasta vähän myöhemmin ymmärsin, että juuri sinä olit saapunut hiljaa, astellut huoneen poikki ja tehnyt pesäsi kaappien nurkkiin.

Olisitpa lempeä vuosi. Puhaltaisit hyväntahtoisuuden ja armon ihmisten mieliin, hemmottelisit meitä ja pitäisit hyvänä. Ottaisit pois ennakkoluulot ja vihan, kiireen, halveksunnan ja velkakierteen. Hoivaisit heikoimmassa asemassa olevia, ruokkisit nälkäiset ja antaisit yksinäisten kokea läheisyyttä ja rakkautta.

Opettaisitpa minut elämään rauhallisesti. Etten lupautuisi liian moneen, osaisin sanoa ei. Muistaisin, että minullakin on lupa levätä, oikeus kieltäytyä mukavistakin asioista ilman huonoa omaatuntoa. Opeta minua ottamaan aikaa itselleni, pysähtymään paikoilleen, kuuntelemaan maailman sydämenlyöntejä ja hengittämään hiljaisten huoneiden näkymättömiä pölyhiukkasia.

Ehtisinpä järjestää enemmän aikaa lukemiselle. Siirtäisin älypuhelimen välillä syrjään, keskittyisin tähän hetkeen ja näihin ajatuksiin. Haluaisin matkustaa kirjojen sivuilla maailmojen ääriin. Anna minun tarttua teoksiin, jotka pysäyttävät ajan ympäriltä. Niihin, jotka pysyvät ihollani kuiskauksina vuosia ja ikuisuuksia.


Kirjoittaisinpa vihdoinkin jotakin loppuun asti. Novellin tai runon tai romaanin. Loisin rutiineja sanaleikkeihin, ottaisin aikaa lauseiden järjestelemiselle papereiden kalteviin pintoihin. Tahrisin mustetta vihkojen sivuille, sormenpäihini ja sydämeeni.

Järjestäisitpä minulle seikkailuja. En kaipaa aivan sellaisia kuin lapsena toivoin, niitä joissa Viisikon tavoin jäljittäisin salakuljettajia tai kidnappaajia. Ennemmin kaipaisin telttaseikkailua luonnonpuistossa, seikkailua vieraassa kulttuurissa, kulinaristista seikkailua kiehtovien ruokien äärellä, seikkailua käsi kädessä rakkaani kanssa. 

Muistaisinpa kertoa läheisilleni vielä useammin, kuinka tärkeitä he minulle ovat. Oppisinpa olemaan stressaamatta turhista asioista. Anna minulle avoin ja kriittinen mieli, tasainen unirytmi, iltasadut, syvälliset teen ääressä vietetyt keskusteluhetket sekä revontulet. 

En kokenut ahdistusta päästäessäni irti edeltäjästäsi. Se opetti minulle säästäväisyyttä, kärsivällisyyttä ja rohkeutta. Silloinkin, kun synkät ajatukset meinasivat puhaltaa minut tuulina vuorten taakse, jäin seisomaan routaiseen maahan, kasvattamaan juuria armollisiin uniin. Edeltäjäsi sisälsi paljon hyvää, mutta uskon sinun sisältävän vielä jotakin parempaa. 

Kohotan kasvoni sinua kohti ja katson, kuinka taivut kaarelle tunturien ympärille ja jäisten jokien poimuihin. Sinusta tulee hyvä, tuleehan? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, ihana! ♥